     
Opetellaan jatkamaan perunatähteitä uudeksi ateriaksi Viikolla 7/2010 oli valtakunnallinen Perunaviikko. Se muistuttaa yhdestä ruokakulttuurimme peruspilarista. Perunan avulla on helppo totutella myös kestävän keittiön tavoille, sillä se maistuu yhtä hyvältä tähteistä toiseen kertaan tuunattuna. Perunan jatkokäyttöön kannattaa paneutua, sillä se säästää paitsi aikaa ja rahaa, myös ympäristöä ja vyötäröä. Perunat ja sipulit kulkevat ruuan perusaineksina kautta koko vuoden, sanoo viestintäpäällikkö Pirjo Toikkanen Kotimaiset Kasvikset ry:stä. Toikkanen nostaa perunan rinnalle tänä vuonna myös sipulin ja toteaa, että ilman sipulia harva kunnon ateria puhkeaa makuelämyksen tasolle. Erityisen ajankohtaisia ne ovat juuri nyt, kun ruokaan halutaan aitoja ja alkuperäisiä aineita ja makuja, paluuta juurille, Toikkanen toteaa. Pyttipannu on loistava tähderuoka Helmikuun perunaherkuttelu painottuu uunissa kypsennettäviin mukuloihin: kokonaisiin uuniperunoihin, puolikkaisiin ja lohkottuihin uuniperunoihin sekä perunakiusauksiin eri versioineen. Niitä ja kestosuosikkia perunasosetta voi valmistaa kerralla enemmän, jolloin on toisenakin päivänä mistä ottaa aineksia uuden aterian pohjaksi. Tutkimusten mukaan kolmannes koteihin ostetusta ruuasta päätyy roskiin. Syömäkelpoisen ruoan heittäminen menemään on niin taloudellisesti kuin ympäristön kannalta kestämätöntä kehitystä. - Pyttipannu on ehkä tutuin tapa jatkojalostaa keitetyt, jäähdytetyt perunat. Se onkin loistava tähderuoka, koska siihen voi yhdistellä myös muita tähteeksi jääneitä aineksia, kuten kasviksia tai kypsää lihaa tai makkaraa ja pilkottua paprikaa, tomaattia ja sipulia, Toikkanen muistuttaa. Keitetyt perunat ovat valmista perunasalaattiainesta vaikkapa Nizzan salaattiin, hän lisää. Myös talonpojan munakkaaseen kuuluu keitettyä perunaa. Voileivälläkin on tilaa keitetyille perunaviipaleille esimerkiksi munalohkoilla, tillillä tai kalalla ja vihanneksilla täydennettynä. Soseesta laatikoita ja leipomuksia Perunasosetta Toikkanen kehottaa levittämään ruisleivälle yhdessä savu- tai säilykekalan ja tuoreiden vihannesten tai yrttien kanssa. Siitä saa nopean laatikon sekoittamalla perunasoseeseen kypsää, maustettua jauhelihaa ja sipulia, ohentamalla tarvittaessa maito- tai lihaliemitilkalla ja paistamalla 20 minuuttia vuoassa 200-asteisessa uunissa. Perunasose on oivallista myös leivonnassa. Se mehevöittää sämpylöitä, leipiä sekä lettu- ja pannukakkutaikinaa. Jauhoisella perunamuusilla ryyditetty ohut ohrapannukakku eli pernakropsu on jopa nimikkoruokaa eteläpohjalaisessa Kurikan pitäjässä. (Ruokatieto) Mitä tänään syötäisiin?Aki Wahlmanin isännöimä Mitä tänään syötäisiin? -ohjelma nähdään arkipäivisin MTV3-kanavalla. Kaikki ohjelman ja Pirkka.fin reseptit ovat Pirkka-koekeittiön testaamia ja ainekset ruokiin löytyvät tietenkin K-ruokakaupoista. Ohjelman reseptit löydät myös RuokaPirkka -lehdestä.Ei kalaa ilman suolaa
Kalan suolaus on yksi ihmiskunnan vanhimpia ruoan säilömismenetelmiä. Foinikialaisten matkassa suola ja suolaan säilöminen tulivat jo kolmannella vuosituhannella eaa tutuksi ympäri Välimerta. Italian kaupungit perustettiin suolantuotantopaikkojen läheisyyteen. Ensimmäistä Rooman tietä Via Salaria pitkin kuljetettiin suolaa Roomaan ja Italian sisäosiin. Kun roomalaiset alkoivat rakentaa imperiumiaan, suolaa tarvittiin toden teolla. Sitä valmistettiin keittämällä ruukuissa merivettä. Garumia kaikkeen Kala oli roomalaisen keittiön keskipiste ja suolattuna tärkeimpiä imperiumin kauppatavaroita. Vuosina 130-200 elänyt kreikkalaissyntyinen lääkäri Gelenos piti suolakalaa paitsi ruokana myös lääkkeenä. Suolakalakauppa tuotti Rooman valtakunnalle huomattavat tulot. Suolakalan valmistuksesta jääneet perkeet roomalaiset keksivät säilöä suolan kera saviastioihin. Menetelmä tuotti suolaista, tuhdin makuista ja hajuista kalalientä, garumia. Roomalaiset käyttivät garumia kaikessa ruoanlaitossa. Sitä myös määrättiin lääkkeeksi ruoansulatusvaivoihin ja haavojen hoitoon. Rooman valtakunnan hajottua garum jäi historian hämärään. Suolalla rikkauksiin Keskiajan alkaessa Venetsia otti haltuunsa Välimeren suolakaupan ja nousi suolan tuomien rikkauksien avulla mahtiasemaan. 800-luvulla viikingit kuljettivat suolattua turskaa matkassaan. Baskit omivat menetelmän. Turskasta tuli heille vuosisadoiksi menestyksekäs kauppatavara. Pohjoisessa Euroopassa nousi kukoistukseen suolasillin valmistus. Sillikauppa nosti keskiajalla Antwerpenin ja Amsterdamin Euroopan johtaviksi satamiksi. Hollantilainen kalastaja Wilhelm Beuckelzon mullisti 1300-luvulla sillinvalmistuksen säilömällä kuivattua silliä suolaveteen puutynnyreissä. Se esti sillin rasvan härskiytymisen ja teki siitä mehevän makuista. Suola, suolaa, vähemmän suolaa Suolan kemia opittiin 1600-luvulla. Suolan ymmärrettiin koostuvan natriumkloridista, se oli hapon ja emäksen reaktiotuote. Vähitellen alettiin kiinnittää huomiota myös suolan terveydellisiin vaikutuksiin. Huomattiin, että liika saanti voi johtaa moniin kroonisiin sairauksiin ja lisätä kuolemanvaaraa. Modernien kylmälaitteiden aikakautena kalaa ei ole enää tarvinnut säilöä suolaan pelkän säilyvyyden takia. – Suomalaiset ovat olleet edelläkävijöitä suolan terveysvaikutusten tutkimisessa ja suolan vähentämisestä elintarvikkeista. Muualla Euroopassa siihen ollaan vasta menossa, arvioi VTT:n erikoistutkija Raija-Liisa Heiniö. Suola vaikuttaa moneen Heiniö on aloittamassa VTT:llä yhteistyössä Pro Kalan ja muutaman kala-alan yrityksen kanssa monikansallista tutkimushanketta suolan vähentämiseksi kalatuotteissa. – Suolalla on tärkeä rooli kalanvalmistuksessa. Se vaikuttaa makuun, rakenteeseen ja säilyvyyteen. Kalan pintasuolaus antaa hyvän suolaisuuden maun kalan, jolloin kalaa ei tarvitse suolata kauttaaltaan. On myös tuotteita, joissa suolaa voidaan korvata muilla mausteilla. Valmismarinoiduissa kalatuotteissa on monia vaihtoehtoja suolaisuuden vähentämiseen, Heiniö arvioi. Kalatuotteeseen saa merkitä ”vähennetty suolaa” tai ”vähemmän suolaa”, jos sen natriumkloridipitoisuus on enintään 1,4 prosenttia. – Suomalaisten nariumin saanti on vähentynyt kolmanneksen viime vuosikymmenien aikana. Saamme suolaa monista lähteistä, eniten vilja-, liha ja maitotuotteista. Merisuola kalalle parasta Pohjois-Suomen suurin kalanjalostamo Hätälä Oy on mukana VTT:n kalatuotteiden suolankäytön vähentämistutkimuksessa. Toimitusjohtaja Riku Isohätälä pitää tärkeänä, ettei suolaa käytetä liikaa siellä, missä vähemmälläkin pärjätään. – Tietysti esimerkiksi graavilohi ja suolasilakka perustuvat siihen, että ne ovat suolaisia. Olemme tuotekehittelyssä kiinnittäneet suolapitoisuuden vähentämiseen kuitenkin paljon huomiota. Lämmisavukalassa, eineksissä ja kalapyöryköissä voidaan osa suolasta korvata hyvin muilla mausteilla, Isohätälä sanoo. Hätälän tuotteissa käytetään aina merisuolaa. – Kala ja merisuola kuuluvat yhteen. Luonnollisesti olemme valmiit kokeilemaan korvaavia vaihtoehtoja, jos sellaisia vain tulee tarjolle. Merisuola on kuitenkin luonnontuote ja loistava maunantaja. Sitä pitää vain saada sopiva määrä, pohtii Isohätälä. Suolainen makuperinne Suolojen terveellisyyttä 1970-luvun lopulta tutkinut lääkäri ja farmakologian professori Heikki Karppanen tuntee eri suolojen erot. – Teollisessa valmistusprosessissa merisuolan luonnolliset mineraalit liukenevat pois puhdistamisen yhteydessä. Vuorisuola koostuu pelkästään natriumkloridista. Teolliseen mineraalisuolaan mineraalit, kuten kaliumkloridi ja magnesiumsulfaatti on lisätty prosessoinnissa, Karppanen selvittää. Professori Karppasta voi tituleerata ”mineraalisuolan isäksi”. Karppanen kehitti ensimmäisenä menetelmän lisätä suolaan verenpainetta alentavia mineraaleja. Karppanen on keksinyt myös mineraalipitoisen ja vähemmän natriumkloridia sisältävän Pan-suolan. Hän myös käynnisti 1970- luvulla toimet, joilla suomaisten suolankäyttöä on saatu oleellisesti vähennettyä. – Maun tai teknologian kannalta ei ole hirveästi väliä, millä kalansa suolaa vaan miten suolaa käyttää. Terveydellisesti parasta on verenpainetta alentava kaliumpitoinen mineraalisuola. Perinteisesti kala on meillä säilötty suolaan ja vahvaa suolaisuutta pidetään luonnollisena. Suu tottuu kuitenkin nopeasti vähäsuolaisempaan ruokaan. Kala on terveellistä itsessään. Jos vielä suolaa opettelee käyttämään oikein, kalasta tulee todellista terveysruokaa, Karppanen muistuttaa. Lähde: Pro Kala ry Porsaanliha esittäytyy pala palalta uudessa verkkopalvelussa
Alle puolet on sinut porsaanlihan kanssaSuomalaiset eivät tunne porsaanlihan eri käyttömahdollisuuksia kovinkaan hyvin, paljastaa Satafoodin teettämä tuore paneelitutkimus. Vain viidennes vastaajista ilmoitti olevansa perehtynyt porsaanlihan ominaisuuksiin hyvin tai kohtalaisen hyvin. Vajaa puolet, 44 prosenttia vastaajista, koki osaavansa valmistaa maukasta ruokaa porsaanlihasta.Kyselyn perusteella porsas koetaan hyvin arkiseksi ruoaksi. Porsasta ei pidetä erityisen terveellisenä tai trendikkäänä ruokana. Käsitystä haastaa possusivuston reseptipankki, joka tarjoaa niin nopeita ja helppoja reseptejä kuin vaativampiakin porsaanlihasta syntyviä ateriakokonaisuuksia. Pankkiin saa tallettaan omiakin reseptejä jaettavaksi. halloween-juhliin Possupedia ehdottaa Nakkisormia ja texmex-henkistä naposteltavaa. Kuluttajapaneelikyselyn teki Kontaktointitoimisto Toinen Research Insight Oy:n kuluttajapaneelissa syyskuussa. Kyselyyn vastasi 507 henkilöä. Paneeli edustaa 15 - 64-vuotiaita suomalaisia. Possu toiseksi arvokkain maataloustuotePorsaanliha on tuotantoarvoltaan Suomen toiseksi tärkein maataloustuote heti maidon jälkeen. Sikatiloja Suomessa on noin 2 300.Vuonna 2008 suomalaiset söivät sikaa 35,3 kiloa henkeä kohden eli eniten kaikista lihalaaduista. Lihan kokonaiskulutus oli maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken julkaiseman Ravintotaseen mukaan 76,7 kiloa. (Ruokatieto) Käy katsomassa osoitteessa www.possupedia.fi Hotkittu ateria ei tee kylläiseksiTuoreiden tutkimustulosten perusteella ruokansa hotkivien suolistoon erittyy vähemmän kylläisyyshormoneja kuin saman aterian rauhallisesti nauttivien. Havainto saattaa selittää, miksi hotkijat lihovat muita herkemmin. Hotkimisen haitat on todettu myös aiemmin. Muun muassa viime vuonna japanilaistutkijat havaitsivat vatsansa nopeasti täyteen syövien olevan ylipainoisia kolme kertaa todennäköisemmin kuin rauhallisesti aterioivien.Jäätelöannoksen syömiseen puoli tuntiaNyt tehdyssä tutkimuksessa koehenkilöt söivät kolmen desilitran jäätelöannoksen hotkien tai hitaammin. Koe kesti 3,5 tuntia ja sen aikana osallistujilta otettiin verinäytteet puolen tunnin välein. Jäätelön syömiseen puolisen tuntia käyttäneiden veressä oli kylläisyyttä aiheuttavia hormoneja selvästi enemmän, ja he myös tunsivat itsensä kylläisemmiksi kuin jäätelön hotkineet, tulokset osoittivat. Tutkimus julkaistiin Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism -lehdessä. Siitä kertoi Uutispalvelu Duodecim. (Ruokatieto)Liha- ja valmisruokatalo sai vuoden yrittäjäpalkinnonLiha- ja valmisruokatalo Snellman sai Suomen Yrittäjien valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon 17.10.. Palkinnon sai kaikkiaan neljä yritystä, joiden liikeideoiden arvioidaan kantavan talouden suhdanteista riippumatta. Snellmanin siivittivät palkintoon erilaiset makuvaihtoehdot ja uudet, helppovalmisteiset tuotteet sekä perheyrityksen usko meetvurstinvalmistukseen, Suomen Yrittäjät perusteli. Lihatalossa työntekijät jokaisessa kuudessa toimipisteessä osallistuvat tuotteiden, tuotannon ja markkinoinnin kehittämiseen.Snellmanin toimitusjohtaja Martti Vähäkangas toteaa tulevaisuuden trendeistä, että tuore, kotimainen liha jalostetaan pidemmälle, keittiövalmiiksi tuotteiksi, jolloin kuluttaja voi aina onnistua ruuanlaitossa. Suomalaiset eivät ymmärrä kotimaisia viljoja keliakian hoidossaSuomalaiset tietävät varsin hyvin mitä tarkoittaa keliakia ja miten keliakiaa hoidetaan. Keliakialiiton teettämä tutkimus osoitti, että keliakia tunnettiin sairaudeksi, joka liittyy viljojen käyttöön. Kuudennes vastaajista hoitaisi sairautta jättämällä kotimaiset viljat pois. Kasvumaaperällä ei kuitenkaan ole vaikutusta. Kuudennes tutkimuksen vastaajista oli sitä mieltä, että keliakiaa hoidetaan jättämällä kotimaiset viljat pois. Lähes yhtä moni ehdotti luopumista kaikesta viljasta. Toiminnanjohtaja Leila Kekkonen Keliakialiitosta harmittelee, että kotimaiset viljat -termi istuu sitkeästi puheissa ja kirjoituksissa.– Tämä termi johtaa harhaan ja voi kaventaa keliaakikoille soveltuvien viljojen valikoimaa. Viljan kasvumaaperällä ei ole vaikutusta. Esimerkiksi Italiassa kasvatettu durumvehnä ei todellakaan käy keliaakikoille, Kekkonen kertoo. Kotimaisista viljoista taas keliaakikoille sopii niin kutsuttu puhdas kaura ja tattari. Puhdas kaura on viljelty ja käsilty siten, ettei siihen ole sekoittunut missään tuotantoprosessin vaiheessa vehnää, ohraa tai ruista. Joka kuudes myös sekoitti keliakian vilja-allergiaan. Tämä tuo haasteita Keliakialiiton viestintään ja valistustyöhön, linjaa Kekkonen. – Keliakialiitto tulee jatkossa panostamaan siihen, että kansalaiset ymmärtävät nykyistä tarkemmin keliakian ja vilja-allergian eron, Kekkonen toteaa. Miehet ja nuoret tiedon tarpeessa Tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin myös, miten keliakiaa hoidetaan. Neljännes vastaajista tiesi, että keliakiaa hoidetaan gluteenittomalla ruokavaliolla. Moni osasi ehdottaa ihokeliakian hoidoksi sekä ruokavaliota että lääkettä. Tutkimuksessa kysyttiin lisäksi, mitä tarkoittaa gluteeniton elintarvike. Yleisimmät vastaukset olivat, että gluteeniton elintarvike ei sisällä kotimaista viljaa, sillä hoidetaan keliakia-sairautta ja se ei sisällä vehnää, ruista tai ohraa. Tulosten perusteella näyttää siltä, että erityisesti miehet ja alle 25-vuotiaat sekä vähemmän koulutetut ja eläkeläiset tarvitsisivat lisää tietoa siitä, miten keliakiaa hoidetaan ja mitä tarkoittaa gluteeniton ruokavalio Tutkimuksessa selvitettiin 15 – 79 -vuotiaiden suomalaisten käsityksiä keliakiasta, sen hoidosta sekä gluteenittomasta ruokavaliosta. Keliakialiitto kartoitti ensimmäisen kerran kansalaisten keliakiatietämystä. Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy huhti-toukokuussa 2009. Tutkimuksen julkistus oli osa Kansainvälisen keliakiapäivän juhlintaa lauantaina 16. toukokuuta. Päivää vietettiin neljännen kerran Euroopan-laajuisesti. Suomessa päivän tunnus oli "Mitä on keliakia?". Lisäksi liiton jäsenyhdistykset veivät omien alueidensa kansanedustajille Keliakialiiton vetoomuksen, jossa vaaditaan, että Kelan maksama ruokavaliokorvaus päivitetään ja sidotaan indeksiin. Nyt verottoman ruokavaliokorvauksen suuruus on 16 vuotta täyttäneelle keliaakikolle 21 euroa kuukaudessa. Keliakia on eri sairaus kuin vilja-allergia Keliakian vaikutusmekanismit elimistössä ovat erilaiset kuin allergian, vaikka hoito on usein samankaltainen. Keliakia on elinikäinen perinnöllinen sairaus, jossa elimistö muodostaa vasta-aineita omia kudoksiaan vastaan eli kyseessä on niin sanottu autoimmuunisairaus. Ruoka-allergiassa elimistö synnyttää vasta-aineita ruoka-aineiden proteiineja kohtaan. Ruoka-allergiat väistyvät yleensä iän myötä. Keliakia ei koskaan parane, vaikka oireet hellittävät tarkalla ruokavaliohoidolla. Keliaakikoille keskustelupalsta syksyllä Keliaakikoille avataan Keliakiaviikolla 2009 elo-syyskuun vaihteessa oma verkkokeskustelufoorumi, jota on Kekkosen mukaan kovasti toivottu. Foorumi on osa Keliakialiiton meneillään olevaa verkkosivu-uudistusta. Syksyllä otetaan käyttöön myös uudet jäsenistölle ja liiton sisäiseen käyttöön tarkoitetut ekstranetpalvelut. (Ruokatieto) PIZZERIASTA PIHVIÄ
Halikontie2:ssa, samassa rakennuksessa, kun Pirkkatori, toimii ravintola Halikon Pizzamestarit. Ravintola on avoinna Ma-To 10-22 Pe 10-23 La 11-23 ja Su 12-22 Laajan pizzavalikoiman lisäksi löytyy useita kebab-annosvaihtoehtoja sekä pihviannoksia. Käy tutustumassa! Meillä on asiakasystävälliset aukioloajat kautta vuoden: Maanantaista lauantaihin klo 7 - 21 ja sunnuntaisin 10 - 21 TERVETULOA !
K-Market Pirkkatori Halikontie 2 24800 Halikko p. 02 - 7371 666 , fax 02 - 7371 667 sähköposti: timo.vormisto@k-market.com Edelliselle sivulle!  K-MARKET PIRKKATORI Halikko p.02-7371666 Palautetta sivuista voi lähettää sivujen ylläpitäjälle pauli.lahtinen@gmail.com |
