Lämpimät mausteet tuovat keittiöön esimakua joulusta
14.11.2008 13:14
Jos sormia syyhyttää päästä joulunlaittoon, on viisastakin aloittaa jouluruokien suunnittelu jo nyt. Osa perinteisistä resepteistä vaatii pikaista toimeen tarttumista, jotta maut ehtivät tekeytyä jouluun mennessä.
Jouluvalmistelut voi hyvin jaksottaa useamman viikon ajalle. Hakaniemen hallissa kuhisi jo viime viikonloppuna; vähintäänkin maustekaappien täydentäminen on jo alkanut.
- Lapsuudessani jouluruokia nautittiin jo adventtipyhinä. Suku kokoontui yhteen ja esimerkiksi lipeäkala kuului joulunaluspyhien ruokalistaan. Jouluksi jäivät luonnollisesti kinkku ja laatikot, kertoo kauppias Markku Parhiala.
Monessa perheessä onkin palattu yltäkylläisen runsaan ja ahmimiseen innoittavan aattoillan aterian sijaan takaisin entisaikojen järkevään, eri ruokalajeja tasaisesti joulukuulle jaksottavaan juhlintaan.
Maustekala ja englantilainen joulukakku muhimaan
Perinteinen maustekala syntyy yksinkertaisista aineksista: kilohailia, suolaa ja sokeria sekä tietysti mausteseos, jonka salat Parhiala paljastaa mielellään.
- Mausteseokseen tulee valkopippuria, maustepippuria, kanelia, muskottikukkaa, neilikkaa, inkivääriä, laakerinlehtiä ja punaista santelia. Santelin ansiosta liemi pysyy kirkkaana, Parhiala kertoo.
Lisäksi Maakuntien parhaat -kirjasta lainattuun Petri Kolmosen ohjeeseen kuuluu espanjanhumalaa eli tutummin oreganoa. Resepti vastaa apteekkien 1880-luvulla käyttämää ohjetta, Parhiala kertoo. Sekoitus on tuoksultaan pippurinen, mikä lupaa vahvoja makuja joulupöytään.
Maustekalan kypsytys vie viikon, mutta se säilyy kylmässä pari kolme kuukautta. Kuivat aineet sekoitetaan ja ladotaan kerroksittain kalan kanssa vuokaan.
Maustekauppias saa usein asiakkailta kyselyjä heille oudoista mausteista tai mausteseoksista, ja toteuttaa toiveet mahdollisuuksien mukaan. Maustekalan mausteseoksen lisäksi tähän joulusesonkiin on kysytty perinteisen englantilaisen joulukakun mausteita.
- Joulukakun resepti on erään rouvan tyttärentyttären Englannissa käytössä oleva ohje.
Ruuanlaittoa runsaammin harrastavan kokin kaapista saattavat löytyä kaikki joulukakun mausteet: kaneli, korianterinsiemen, muskottipähkinä, neilikka, maustepippuri ja inkivääri jauhetaan hienoksi seokseksi.
Perinteisen englantilaisen joulukakun teko vaatii kokilta kärsivällisyyttä. Kuivahedelmien eli rusinoiden, korintti- ja sulttaanirusinoiden, säilykekirsikoiden ja sukaatin annetaan maustua yön yli konjakissa. Myös kakun paistamiseen täytyy varata aikaa, sillä huolellisesti suojattu taikina viipyy uunissa matalassa lämmössä vähintään 4,5 tuntia.
Kuivahedelmien marinointiaine on myös valmiin kakun mehevyyden salaisuus: kakkua ruokitaan konjakilla kunnes se nautitaan. Valmiin kakun voi myös pakastaa. (Finfood)
Käyrät kurkut pääsevät taas kauppoihin
12.11.2008 15:39
EU-komissio on päättänyt poistaa hedelmiä ja vihanneksia koskeva markkinointisäännöt. Muun muassa Suomessa saa jälleen myydä käyriä kurkkuja ja pieniä omenoita.
Tähän asti vääränmuotoiset tai kitukasvuiset hedelmät ja vihannekset on täytynyt käyttää esimerkiksi jatkojalostukseen tai heitää kokonaan pois. Komission päätöksen taustalla on ruuan hinnan kallistuminen.
Turha säätely poistuu 27 hedelmän ja vihanneksen kohdalla. Säätely jatkuu vielä kymmenen tuoretuotteen kohdalla jäsenmaiden vaatimuksesta. Niidenkin kohdalla saa komission puolesta tehdä poikkeuksia. Uudet säännöt tulevat voimaan heinäkuun alusta 2009. (Finfood)
Ruokamyynti syrjäytti autohuollon huoltoasemilla
06.11.2008 14:07
Huoltoasemilla tehdään entistä enemmän ruokaostoksia ja yhä harvemmilla asemilla on tarjolla auton huoltoa. Liikennemyymälöiden ruokakauppaa on vilkastuttanut aukiolo. Ne ovat avoinna hyvin myöhään iltaan ja viikonloppuisin.
Kuluttajatutkimuskeskus julkisti torstaina huoltamopalveluja käsittelevän työselosteen.
Öljy-yhtiöt eivät itse huolehdi ruokamyynnistä, vaan ruokakauppaa käydään asemilla suurten päivittäistavaraketjujen yhteistyön turvin. Nesteen asemien yhteydessä ruokakaupat ovat kauppiasvetoisia K-marketteja, ABC-ketjulla on taustalla S-ryhmä. Ison liikenneaseman marketissa voi olla jopa pienen supermarketin valikoimat. Huoltamoiden päivittäistavarakaupan myynnin markkinaosuus liikenneasemamarketit mukaan lukien nousi 4,6 prosenttiin vuonna 2007 koko päivittäistavarakaupasta. Vuonna 2006 vastaava luku oli 4,4 prosenttia.
Päivittäistavarakauppoja, joiden myyntipinta-ala on enintään 400 m2, on Suomessa vuonna 2008 noin 2 500. Näistä myymälöistä runsas 200 on kauppoja, jotka sijaitsevat huoltoasemilla ja kuuluvat S- ja K-ryhmään.
Kahdesta tuhannesta polttoaineiden jakelupisteestä hieman runsas tuhat on miehitettyjä asemia. Noin joka kolmannella miehitetyllä asemalla on huoltopalveluja.
Isoista huoltamoketjuista ABC-asemilla on useimmiten vain korjauspalveluinfo. Noin sadalla ABC-asemalla on tarjolla ruokakauppa ja ABC-ravintola ja Teboil-yhtymä on rakentanut Tähtihovi-konseptilla suuria liikenneasemia vilkkaisiin liikennepaikkoihin. (Finfood)
Teinit arvostavat jouluruokaa enemmän kuin vanhemmat
04.11.2008 13:22
Jouluruoka on yllättäen tärkeämpää nuorille kuin vanhemmille. Suomalaisen työn Liiton tutkimuksen mukaan 16 prosenttia teini-ikäisistä pitää jouluruokaa parhaana asiana joulussa.
Yli 50-vuotiaista on tätä mieltä vain 10 prosenttia ja yli 65-vuotiaista vaivaiset kuusi prosenttia. Leipominen kiinnostaa nuoria enemmän kuin jouluruokien laitto. Yli 90 prosenttia teini-ikäisistä leipoo jouluna.
Jouluruokien valmistamiseen ei tänä jouluna uhrata kovin paljon aikaa. Vain 35 prosenttia kaikista vastaajista käyttää siihen yli kuusi tuntia. Naisistakin valtaosa kertoo käyttävänsä kokkaamiseen enintään viisi tuntia. 80 prosenttia miehistä laittaa ainakin jonkin verran jouluruokia ja yli 60 prosenttia myös leipoo jouluna. Joulukuusen hankintakin sujuu suomalaisilta nykyään nopeasti. 60 prosenttia käyttää alle tunnin joulupuun rakentamiseen.
Suomalainen joulu 2008 -tutkimuksen mukaan puolet suomalaisista toivoo tänä jouluna lahjaksi rakkautta ja hellyyttä. Kirjat ja lehdet ovat toivelistan kakkossijalla 25 prosentin kannatuksella. Kolmantena mainitaan raha, talletukset ja lahjakortit, neljäntenä musiikki ja elokuvat ja viidentenä vaatteet ja jalkineet - elektroniikan jäädessä vasta sijalle kuusi.
– Puolet vastaajista aikoo myös antaa lahjaksi rakkautta ja hellyyttä. Mielenkiinnolla odotamme, millaisina paketteina tämä näkyy pukinkonteissa, Suomalaisen Työn Liiton viestintäpäällikkö Päivi Hirvola pohtii.
Long drink -juomat nyt yhtä suosittuja kuin siideri
29.10.2008 15:12
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton tilastojen mukaan kotimaan juomamyynti laski tammi-syyskuussa 3,4 prosenttia eli 22 miljoonaa litraa viime vuoteen verrattuna. Ainoastaan long drink -juomien myynti kasvoi lähes 10 prosenttia ja oli ensimmäistä kertaa siiderimyynnin tasolla.
Jyrkimmin laski juuri siiderimyynti, joka putosi yli kahdeksan prosenttia 29 miljoonaan litraan. Alkoholipitoisten juomien myynti laski yhteensä kolme prosenttia ja alkoholittomien juomien myynti neljä prosenttia.
Syyskuun loppuun mennessä olutta, siideriä, long drink -juomia, virvoitusjuomia ja kivennäisvesiä myytiin yhteensä 621 miljoonaa litraa.
Litramääräisesti eniten laski oluen myynti. Olutta myytiin yhteensä 308,5 miljoonaa litraa, mikä on 10,6 miljoonaa litraa eli reilut kolme prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Tilasto ei sisällä Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ulkopuolisten toimijoiden myyntilukuja eikä panimotuotteiden tilastoimatonta yksityistuontia. (Finfood)
Atria valmistautuu talouden hidastumiseen
24.10.2008 13:34 (Päivitetty 24.10.2008 14:35)
Atria varautuu taloustaantumaan, vaikka tällä hetkellä myynti käy yhtiön mukaan tyydyttävästi. Atrian toimitusjohtajan Matti Tikkakosken mukaan yritys on valmis ottamaan vastaan iskuja.
- On se hyvä, kun olemme ruokabisneksessä. Aina myös lama-aikana on syöty, Tikkakoski toteaa taloussuhdanteesta yhtiön kolmannen vuosineljänneksen tulosjulkistuksessa perjantaina Helsingissä.
Kuluttajien kukkaronnyörien kiristyminen tulisi vaikuttamaan yrityksen tuotetarjontaan: halvempia tuotteita lisätään.
Venäjällä nakit nostavat tunnelmaa
Tällä hetkellä erityisen positiivisesti Atria suhtautuu Venäjän markkinatilanteeseensa, jossa yhtiö on vahvoilla nakkisektorilla sekä Pietarissa että Moskovassa.
- Nakit ovat venäläisten perusruokaa, Tikkakoski tietää.
Huolta aiheuttavat mahdolliset luottotappiot, jos asiakkaille tulee rahoitusvaikeuksia. Jo nyt venäläisasiakkaat ovat pyytäneet pidempiä maksuaikoja.
Venäjällä on myös työtä uuden markkinan luomisessa, sillä yhtiö panostaa kypsiin valmispakattuihin lihatuotteisiin, joita Venäjällä ei juuri ole ollut aiemmin tarjolla. Suunnitelmissa on myös alkutuotannon haltuunotto alueella. Atria aikoo perustaa sikalan uuden Gorelovon logistiikkakeskuksen läheisyyteen. Markkina-asemiaan yhtiö paransi Venäjällä hankimalla lihajalostaja Campomos-yhtiön.
- Me tarvitsemme lisää venäläistä lihaa. Oman tuotannon avulla laatu pysyy omissa käsissä ja hintariski laskee, Tikkakoksi toteaa.
Venäjällä yhtiön täytyy vielä saada läpi hinnankorotuksia raaka-aineen hinnannousun vuoksi. Tikkakosken mukaan Suomessa hinnankorotuksia on jo saatu aikaan.
Arvo-osista jauhelihaan
Suomessa kuluttajat siirtyvät lihan arvo-osista jauhelihaan. Atria menetti jauhelihassa markkinaosuuksia, kun yhtiö korotti hintaansa enemmän kuin kilpailijat. Tikkakosken mukaan myös ravintolat ovat vähentäneet näkyvästi arvokkaita nautaruokia valikoimistaan.
Vaikeita aikoja odotellessaan yhtiö on melko tyytyväinen vuoden kolmannen neljänneksen tulokseensa, sillä yhtiön kannattavuus parani alkuvuodesta, mutta jäi kuitenkin selvästi alle viime vuoden vastaavan jakson tason. Ongelmallinen sianlihan markkinatilanne on kääntynyt jälleen kysyntävoittoiseksi kesän ja syksyn aikana ja kesäsesonkituotteissaan yhtiö katsoo onnistuneensa hyvin.
Q3 tulos tyydyttää
Skandinavian osalta kolmannen vuosineljänneksen tulosta heikensi hinnankorotusten viivästyminen suhteessa raaka-aineiden hintojen nousuun. Kvartaalin aikana yhtiö irtisanoi 50 henkilöä Ruotsissa tappiollisesta Lätta Måltider -liiketoimintayksiköstä, mikä aiheutti miljoonan euron kertaluontoisen kustannuksen
Atria-konsernin Q3-kauden liikevaihto nousi edellisvuoden vastaavaan jaksoon
verrattuna 14,4 prosenttia ja oli 357,7 miljoonaa euroa. Operatiivinen liikevoitto oli 18,2 miljoonaa euroa.
Viron tulos oli epätyydyttävä, mutta liikevaihto kasvoi tehtyjen yritysostojen johdosta (Finfood)
Omenat kasvattivat makua roikkumalla pitkään puussa
24.10.2008 13:37
Kotimaisilla omenatarhoilla on käynnissä vuoden vilkkain sesonki. Eniten viljeltyä omenalajiketta Loboa pakataan ja lähetetään kauppoihin joulukuulle saakka.
Kaiken kaikkiaan Loboa ja muita talviomenia kerätään ammattiviljelmiltä tänä vuonna noin 2,5 miljoonaa kiloa eli normaalin satovuoden määrä. Ammattitarhojen omenasato menee kokonaisuudessaan tuorekulutukseen. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Hannu Salo kehuu omenoiden kasvaneen tänä vuonna erityisen maukkaiksi.
- Syksyn säät ovat mahdollistaneet omenoiden pitämisen pitkään puissa, ja tämä on kasvattanut omenakokoa. Myös omenien väritys ja maku ovat tänä vuonna kohdallaan, Salo kertoo.
Pesu riittää omenalle
Omenaa ei tarvitse kuoria, vaan pestyn omenan voi huoleti syödä kuorineen. Omenan terveellisin osa on juuri sen kuorikerros, jonka flavonoidipitoisuus on moninkertainen hedelmälihaan verrattuna. Omena on tärkeä vitamiinien, kivennäisaineiden, liukenevien ravintokuitujen ja flavonoidien lähde ruokavaliossamme. (Finfood)
Lapsuuden elinolot vaikuttavat nuoren aikuisen terveyteen
16.10.2008 10:55
Koulutettu nuori aikuinen elää terveemmin kuin vähän kouluja käynyt ja vähäinen koulutus on merkittävä riskitekijä terveyden kannalta. Tämä käy ilmi valtiotieteen maisteri Laura Kestilän tuoreesta väitöstutkimuksesta.
Pelkän perusasteen tutkinnon suorittaneilla nuorilla aikuisilla on usein epäterveellisemmät elintavat kuin paremmin koulutetuilla ikätovereillaan. Tämä näkyy selvästi esimerkiksi tupakoinnissa ja alkoholin suurkulutuksessa. Terveyttä edistäviä toimia suunnittelevien kannattaisikin kehittää erityisesti sellaisia toimintamalleja, jotka tuottavat tuloksia nimenomaan vähän kouluja käyneiden ryhmässä.
Lapsuuden elinoloilla yhteys myös koulutusryhmittäisiin terveyseroihin. Korkeammin koulutetut nuoret aikuiset kokevat itsensä terveemmiksi kuin vähän kouluja käyneet. Näitä eroja selittävät sekä lapsuuden epäsuotuisat elinolot että terveydelle haitalliset elintavat.
Aikuisiän terveys ja terveyskäyttäytyminen ovat tulosta nykyistä sosiaalista asemaa ja elinoloja edeltävistä elämänvaiheista. Terveyskäyttäytymisen muodot ja elinolot vakiintuvat ja sosioekonomiset terveyserot ilmaantuvat aikuisuuden kynnyksellä. Varhaisessa keski-iässä sosioekonomiset terveyserot ovat jo suuria. (Finfood)
Liikunta on monien pitkäaikaissairauksien keskeinen hoitomuoto
15.10.2008 13:37
Liikunta on keskeinen hoitomuoto useissa pitkäaikaissairauksissa joko yksin tai yhdistettynä muihin elintapamuutoksiin ja hoitoihin.
Liikunnan avulla voi ehkäistä, hoitaa ja kuntouttaa muun muassa kohonnutta verenpainetta, sepelvaltimotautia, sydämen vajaatoimintaa, lihavuutta, tyypin 2 diabetesta, astmaa, keuhkoahtaumatautia, polven nivelrikkoa, nivelreumaa, niska- ja alaselkävaivoja sekä masennusta.
Uudessa Käypä hoito -suosituksessa liikunnan merkitys on ensimmäistä kertaa selvitetty systemaattisesti keskeisimpien kansantautiemme sekä raskauden ja ikääntymisen yhteydessä. Liikuntaa eri sairauksien yhteydessä on käsitelty myös useissa aiemmissa Käypä hoito -suosituksissa. Myös ravitsemusta koskevia suosituksia voi poimia tähän asti julkaistuista 88 Käypä hoito -suosituksesta.
Liikunnan teho aineenvaihdunnan ja verenkierron sairauksien hoidossa
Liikunta yhdistettynä vähäenergiseen ruokavalioon parantaa laihtumistulosta verrattuna pelkkään ruokavaliohoitoon. Laihdutuksessa ja painonhallinnassa tarvitaan aina myös ruokailutottumusten pysyvää muutosta.
Tyypin 2 diabeteksessa kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelu parantaa veren sokeritasapainoa. Edullisinta on kestävyysliikunnan ja lihavoimaharjoittelun yhdistelmä.
Kohonneen verenpaineen hoidossa kestävyystyyppinen liikuntaharjoittelu saa aikaan muutoksia, jotka ovat lähes yhtä hyviä kuin yhdellä verenpainelääkkeellä saavutettu paineen lasku.
Kestävyysliikunta on hyödyksi myös sepelvaltimotautia ja sydämen vajaatoimintaa sairastaville. Liikunta vähentää sydänkuolleisuutta ja ennenaikaisen kuoleman vaaraa sekä nopeuttaa kuntoutumista sydäninfarktista ja sydäntoimenpiteiden jälkeen.
Yleissuositus: runsaasti erityyppistä liikuntaa
Terveille 18 - 65 -vuotiaille suositellaan kohtuullisesti kuormittavaa kestävyysliikuntaa vähintään 30 minuuttia päivässä ainakin viitenä päivänä viikossa tai raskasta liikuntaa vähintään 20 minuuttia päivässä kolmena päivänä viikossa. Lisäksi on hyvä harrastaa nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa. Vähintään kahtena päivänä viikossa tarvitaan myös luustolihasten voimaa ja kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa.
Terveen äidin raskaudenaikainen kestävyysliikunta näyttää ylläpitävän tai parantavan hänen kuntoaan äidin ja sikiön terveyttä vaarantamatta. Liikunta ei lisää ennenaikaisia synnytyksiä eikä kohtuullisesti kuormittava liikunta näytä pienentävän lapsen syntymäpainoa.
Käypä hoito -suosituksen liikunnasta on laatinut Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Suositus on luettavissa Internetissä osoitteessa www.kaypahoito.fi ja se julkaistaan Aikakauskirja Duodecimin numerossa 19/2008. (Finfood)
Ylipaino kohottaa syöpäriskiä
10.10.2008 13:40
Kolmannes paksusuolen ja munuaisen sekä rintasyövistä johtuu ylipainosta ja liikunnan puutteesta, arvioi Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC. Säännöllinen liikunta ja normaalipainossa pysytteleminen vähentävät riskiä sairastua yleisimpiin syöpätauteihin.
Suomen Syöpäjärjestöt muistuttaa, että tärkeää on tasapaino eli syödään sen verran kuin kulutetaan. Ravinnossa tulee välttää rasvaa ja sokeria ja käyttää alkoholia kohtuudella. Syövän sairastaneiden on hyvä kiinnittää huomiota elämäntapoihin, joilla voi ehkäistä sairauden uusiutumista.
Meneillää olevilla Terveys + Hyvä olo –messuilla Helsingin Messukeskuksessa Syöpäjärjestöt mittaavat messuvieraiden vyötärönympäryksen. Samalla kerrotaan kasvisten merkityksestä painonhallinnassa ja painonhallinnan vaikutuksesta riskiin sairastua syöpätauteihin.
Syöpäjärjestöt kannustavat lihavia laihtumaan ainakin 5 - 10 prosenttia. Laihtumisen aiheuttamat hormonaaliset muutokset pienentävät myös syöpäriskiä. Naisen vyötärönympäryksen tulisi olla alle 80 senttimetriä ja miehen vyötärönympäryksen alle 90 senttiä. (Finfood)
Suomessa on kehitetty oliiviöljypohjainen leivänpäällyste
08.10.2008 11:51 (Päivitetty 13.10.2008 14:34)
Suomessa aletaan valmistaa oliiviöljypohjaista leivänpäällystettä. Ilmajoen Osuusmeijeri tuo markkinoille ensimmäisen oliiviöljypohjaisen leivänpäällysteen, jota voi käyttää kuin juustoa. Tuotteen kehittämisessä meijeri on tehnyt yhteistyötä yhden Euroopan suurimman oliiviöljytoimittajan Borges SA:n kanssa.
- Ilmajoen Osuusmeijeri on ottanut huomattavan ravitsemuksellisen ja teknologisen edistysaskeleen juustojen luonnonmukaisen valmistuksen sekä terveysvaikutusten kehittämistyössä, Tuotantopäällikkö Markku Liias sanoo.
Tuotteen valmistuksessa käytetään rasvatonta maitoa ja tarvittava rasva saadaan oliiviöljystä. Meijeri on tuonut jo markkinoille myös rypsiöljyä sisältävän leivänpäällysteen.
Oliiviöljyjuuston kehittelyssä meijeri on tehnyt yhteistyötä Borgesin kanssa jo muutaman vuoden ajan. Meijerin mukaan vastaavanlaista juuston korvaavaa tuotetta, jossa maitorasva on korvattu juoksevassa muodossa olevalla oliiviöljyllä ei ole vielä saatavilla muualla maailmassa.
Oliiviöljytuote tuodaan aluksi markkinoille Suomessa, sillä Liiaksen mukaan Suomi on edelläkävijä funktionaalisten elintarvikkeiden käytössä. Katseet on kuitenkin suunnattu Eurooppaan, jossa on suuren markkinat oliiviöljytuotteille.
- Meillä on hyvä yhteistyö menossa Borgesin kanssa, Liias toteaa. (Finfood)
Ateriapalvelun asiakkaat toivovat annoksiin lisää lihaa ja mausteita
07.10.2008 09:20
Ateriapalvelusta kotiinsa annoksia tilaavat vanhukset toivovat aterioihin lisää kastiketta, lihaa ja mausteita. He toivoivat saavansa useammin esimerkiksi makaronilaatikkoa, kaalilaatikkoa, entisajan sianlihakastiketta sekä kalaruokia. Myös riisivelliä ja uunipuuroa sekä marjakiisseleitä toivottiin, ilmeni Kuopion yliopiston tutkimuksessa.
Ongelmakohtana asiakkaat pitivät puutteita tiedonkulussa itsensä ja ruuan toimittajan välillä. Ruuan kuljetuksiin arkisin oltiin tyytyväisiä, mutta myös viikonloppuisin toivottiin mahdollisuutta saada lämmin ruoka kotiin. Yli kolmannes tutkittavista haluaisi valita ruoka-annoksen etukäteen muutaman vaihtoehdon joukosta.
Hätkähdyttävintä oli se, että tiedonkulku näytti Kuopiossa tyssäävän jo siinä vaiheessa, kun tehdään sopimus ateriapalvelusta. Puolella asiakkaista oli jäänyt täyttämättä kyselykaavake, jossa voi ilmaista hyvinkin yksityiskohtaisia toiveita tai erikoisruokavaliotilauksen.
- Olisiko tulos ollut erilainen, jos kaikki toiveet olisi kirjattu?, kysyy tutkimuksen tehnyt ravitsemussuunnittelija Leena Sampo-Viitaniemi Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.
Sampo-Viitaniemi selvitti gradututkimuksessaan ateriapalvelun roolia kotona selviytymisen tukena ja vanhusten kotiaterioita koskevia toiveita. Hän puhui Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen 16. Valtakunnallisilla ravitsemuspäivillä maanantaina Helsingissä. Päivien teemana on ikääntymisen myötä muuttuva ravitsemus.
Tutkimuksessa oli mukana 27 yli 70-vuotiasta kotona asuvaaa kuopiolaista kotipalvelun ja Kuopion Aterian asiakasta. Tutkittavien keski-ikä oli 85 vuotta. Tutkittavista 22 asui yksin kotona, 25 käytti ainakin yhtä lääkettä, 21 sairasti kahta tai useampaa sairautta ja kymmenellä oli ongelmia suun terveydessä. Seitsemän vanhusta kävi kaupassa itse, viisi asioi kaupassa satunnaisesti ja 12 ei käynyt kaupassa lainkaan.
Annoksia pidettiin liian isoina
Suuri osa tutkittavista oli tilannut aterian kolmeksi päiväksi viikossa. Kahdeksalle ateria toimitettiin joka päivä. Tutkimushaastattelut tehtiin ikääntyneiden kotona päivänä, jolloin asiakas oli saanut kotipalvelun toimittaman aterian. Haastattelut tehtiin eri päivinä, joten tutkittavat olivat syöneet kukin eri ruokaa haastattelupäivänään.
Tutkittavista 23 piti haastattelupäivänä tarjotun pääruuan rakennetta ja 21 ruuan lämpötilaa sopivana. Salaatin rakenteen arviointi jakoi mielipiteitä enemmän kuin muiden ruokien rakenteen arviointi.
Suurin osa vanhuksista oli ruuan maustamiseen ja suolaisuuteen tyytyväisiä. Yksikään ei ollut sitä mieltä, että ruuassa olisi ollut liikaa suolaa, vaan sitä pidettiin pikemminkin vähäsuolaisena. Tutkittavista seitsemän lisäsi ateriaan suolaa ja yksi muita mausteita.
Ruuan tuoksu oli miellyttävä vain kolmen tutkittavan mielestä, ja ainoastaan neljä tutkittavaa piti ateriasta erittäin paljon. Aterian koko lounasateriaksi oli kuuden tutkittavan mielestä sopiva, kun taas 15 tutkittavan mielestä ateria oli liian iso kerralla nautittavaksi. Peräti 24 tutkittavaa jätti osan ateriasta syötäväksi myöhemmin. Tutkittavien keskeinen toive olikin, että he saisivat sopivan kokoisen lämpimän aterian joka päivä.
- Annos on liian iso yhdellä kerralla syötäväksi, mutta lihaa on liian vähän, jos annoksen jakaa kahdelle päivälle, kommentoi ateriapalvelun asiakas.
Yleisinä kokemuksina tarjotuista aterioista liki kolmannes koki saavansa kerran viikossa mieleistään ruokaa. Kolme koki saavansa mieleistään ruokaa muutamia kertoja viikossa ja kolme useita kertoja viikon aikana. Tutkittavista 11 kertoi saaneensa kerran kuukaudessa tai harvemmin mieleistään ruokaa ja 17 mainitsi saaneensa epämiellyttäviä tai vastenmielisiä ruokia.
Tutkimuksen perusteella Kuopiossa on ateriapalvelun järjestämisessä ikääntyneille onnistuttu melko hyvin, sillä suurin osa tutkittavista näytti pitävän ruokaa sopivana ja kuljetusjärjestelyitä hyvinä. (Finfood)
|
Kylmälaitteet parantaneet energiatehokkuuttaan hyvin
02.10.2008 10:52
Kotitalouksien kylmälaitteiden eli jääkaappien, pakastimien ja niiden yhdistelmien kokonaiskulutus on laskenut kolmessatoista vuodessa niin paljon, että kylmälaitteet eivät enää ole kotitalouksien suurin energiasyöppö.
Kylmälaitteiden kokonaiskulutus on laskenut noin 2,2 terawattitunnista alle 1,5 terawattituntiin uusien kylmälaitteiden energiatehokkuuden ansiosta. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan säästöpotentiaali vuoteen 2020 mennessä on vielä noin 0,46 terawattituntia, jos kylmälaitteiden energiatehokkuus paranee odotetusti ja kuluttajat valitsevat edelleen vähemmän sähköä kuluttavia laitteita.
Kotitalouksien sähkönkulutuksen kolme suurinta laiteryhmää ovat nyt valaistus, 22 prosenttia, kylmälaitteet, 13 prosenttia, ja kodin elektroniikka, 12 prosenttia. Vuonna 1993 vastaavat kulutusosuudet olivat 21 prosenttia, 30 prosenttia ja 7 prosenttia. (Finfood)
Ruokalasku tasapainottuu porkkanalla
25.09.2008 10:49
Kasvisten kalleus on harhakäsitys. Nyt korjuukypsäksi tuleentunut porkkana kuuluu keräkaalin, lantun, sipulin ja kiinankaalin ohella niihin kasviksiin, jotka ovat hinnaltaan edullisimpia kaikkina vuodenaikoina, muistuttaa Kotimaiset Kasvikset ry. Silti suomalaiset perustelevat usein gallupeissa syövänsä vähän kasviksia, koska pitävät niitä kalliina.
- Kun ravitsemussuositusten mukaisesti täyttää ruokalautasen puolilleen kasviksia ja varaa neljänneksen perunalle, on kasvisten ja perunan hinta koko aterian raaka-ainekuluista keskimäärin vain noin viidennes, korjaa viestintäpäällikkö Pirjo Toikkanen Kotimaisten Kasvikset ry.:stä.
Monien liha-, riista-, kala- ja eksoottisten kasvisruokien kokonaishinta alenee ja samalla ravintoarvo rikastuu, kun osan kalliimmista raaka-aineista korvaa porkkanalla. Kotimaiset Kasvikset on nimennyt viikon 41 eli 6. - 12. lokakuuta Porkkanaviikoksi.
Ravintopitoisuus runsaimmillaan
Porkkanat ovat nyt kasvaneet täyteen kokoonsa. Ne ovat ehtineet kerätä talvehtimista varten itseensä sokereita ja maistuvat makeilta.
Myös porkkanoiden ravintopitoisuus on loppusyksyllä runsaimmillaan. Juures sisältää esimerkiksi beetakaroteenia, K- ja C-vitamiinia, B-ryhmän vitamiineihin kuuluvaa foolihappoa, kaliumia, magnesiumia ja seleeniä sekä kuitua.
Keskikokoisesta porkkanasta saa sopivan päiväannoksen beetakaroteenia. Porkkanan oranssi väri tulee karotenoideista, erityisesti beetakaroteenista, joka muuttuu elimistössä A-vitamiiniksi. Riittävä A-vitamiinin saanti huoltaa ihoa, limakalvoja ja näkökykyä. Antioksidanttina beetakaroteeni suojaa soluja ulkoisilta rasitteilta, esimerkiksi ihosoluja auringon säteiltä.
Yliannostuksen vaaraa ei aiheudu isommastakaan porkkanamäärästä, koska elimistö muodostaa beetakaroteenista A-vitamiinia juuri tarvitsemansa määrän. Ylimäärä poistuu elimistöstä toisin kuin pillereistä nautittava A-vitamiini.
Sitrus peittoaa suolan
Porkkanaa suositellaan syötävän sekä kypsennettynä että raakana, sillä beetakaroteenin imeytyminen suolistossa paranee, kun porkkana kypsennetään pienen öljytilkan kanssa.
Porkkanoiden keitinveteen voi suolan sijaan puristaa appelsiini- tai sitruunamehua. Pieni hapokkuus terhakoittaa porkkanan maun. Yrttiset rakuunaporkkanat lunastavat paikkansa kulinaristinkin lautasella. Myös kirveli, timjami ja tuttu persilja ovat hyviksi kokeiltuja yrttivalintoja.
Porkkanan parhaat kaverit muista kasviksista ovat selleri ja sipuli. Porkkanan, lehti- tai juurisellerin ja sipulin pyhä kolminaisuus toimii aina. Mukava kypsennystapa on paahtaa porkkanapalat uunipellillä yhdessä lohkoperunoiden kanssa.
Porkkana on ostetuin ja eniten viljelty juures Suomessa. Suomalainen syö porkkanaa noin 8,4 kiloa vuodessa eli tomaatin ja kurkun jälkeen kolmanneksi eniten tuoreista vihanneksista. Porkkanan osuus kaikista vihannesostoista on vajaa 12 prosenttia kiloina ja vajaa 8 prosenttia euroina.
Tänä vuonna porkkanasta saadaan keskisuuri sato, noin 68 miljoonaa kiloa, josta noin kolme prosenttia on luomua. Kesän aikana porkkanaa viljeltiin 1 560 hehtaarilla. Viljelyala on vähentynyt edellisvuoteen verrattuna viitisen prosenttia. (Finfood)
Elintarviketeollisuus avainroolissa suolan vähennystalkoissa
22.09.2008 14:24
Elintarviketeollisuus on avainasemassa suomalaisten suolan syömisen vähentämisessä. Tätä mieltä ovat Kansanterveyslaitoksen asiantuntijat. Liiallinen suolan natriumin saanti on suurin verenpainetta kohottava elämäntapariski ja kohonnut verenpaine viime vuosien aliarvostetuin sydän- ja verisuonitautien riskitekijä.
Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja ja Sydänliiton puheenjohtaja, professori Pekka Puskan mukaan Suomen elintarviketeollisuus on ilahduttavasti mukana sydänterveellisten valmisruokien kehittämisessä. Hän haluaa silti jatkaa voimaperäisesti suolan vähentämistä eineksistä, koska pitää kuluttajien ja suurkeittiöiden käyttämiä valmisruokia helpoimpana väylänä vähentää väestön saamaa natriumkuormaa. Natriumin saannista 95 prosenttia tulee ruokiin lisätystä suolasta.
Suola on elämälle välttämätön kivennäisaine, eikä kohonnutta verenpainetta esiinny kansoilla, jotka syövät suolaa alle 2,3 grammaa päivässä. Suomessa naiset syövät suolaa keskimäärin kuusi grammaa ja miehet 8 grammaa päivittäin. Kuuden gramman suolasaldo lisää ennenaikaisen kuoleman vaaraa neljänneksellä.
Verenpaineen kohoamiseen vaikuttavat suolan lisäksi ylipaino, vähäinen liikunta, ruuan rasvakoostumus sekä perinnölliset tekijät. Puska kutsuu kohonnutta verenpainetta hiljaiseksi tappajaksi.
- Verenpaine on jäänyt viime vuosina lihavuuden, tupakoinnin ja muiden sydäntautien riskitekijöiden varjoon. Korkeaa verenpainetta ihminen ei itse huomaa ja se on mediassakin vaikeampi visualisoida kuin vaikkapa ylipainoa, Puska pohjusti sunnuntaina 28. syyskuuta vietettävän Maailman Sydänpäivän teemaa Tunne arvosi, hallitse riskisi.
Maailman Sydänjärjestö World Heart Federation ja Suomen Sydänliitto kehottavat Sydänpäivänä ihmisiä arvioimaan oma riskinsä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Päivää vietetään yli sadassa maassa.
Vähäsuolaisempaan ruokaan tottuu kahdessa viikossa
Ylilääkäri Antti Jula Kansanterveyslaitoksesta korostaa, että 2 - 3 viikkoa vähäsuolaisempaa ruokaa riittää totuttamaan ihmisen makuhermot uudelle tasolle.
- Elintarvikeyritykset eivät uskalla vähentää suolaa ruuissaan, koska pelkäävät kuluttajien siirtyvän kilpailijan tuotteeseen. Totutteluvaihe on kuitenkin suhteellisen lyhyt. Jos elintarvikeyritykset tekisivät yhteisen päätöksen vähentää suolaa, ei terveysteko vaikuttaisi kilpailuun, Jula pohtii. Hän on myös Suomen Verenpaineyhdistyksen puheenjohtaja.
Asiantuntijoiden mukaan kansanterveyden perusta ovat edelleen terveellinen ruokavalio, liikunta ja ylipainon välttäminen sekä savuttomuus.
- Mikään lääketieteellinen hoito ei riitä korvaamaan terveellisten elämäntapojen merkitystä väestön terveydelle. Sydänystävälliset elämäntavat vähentävät myös muita kansantauteja kuten diabetesta ja monia syöpiä sekä lisäävät hyvinvointia, Puska painottaa.
Terveys on inhimillinen tavoite, mutta kyse on myös rahasta, kansantaloudesta. Tervesydäminen ihminen on parempaa työvoimaa, toimintakykyisempi vanhus ja tarvitsee vähemmän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.
Suola puoliksi, kasviksia kolminkertaisesti
Suomalaisten keskimääräinen verenpaine on alentunut selvästi vuodesta 1970 lähtien, mutta lasku pysähtyi vuosina 2002 – 2007 ja taso on edelleen korkea.
Hyvän kehityksen saivat aikaan ennen kaikkea ruokavaliomuutokset, kuten suolansaannin puolittuminen, kasvisten syömisen kolminkertaistuminen ja hedelmien ja marjojen nauttimisen nelinkertaistuminen. Sydänliiton kehityspäällikkö Marjaana Lahti-Koski kutsuukin kasviksia ja hedelmiä luonnon Sydänmerkkielintarvikkeiksi.
Myös verenpaineen hoitoa tehostettiin. Laskun pysäytti lisääntyvä ylipaino ja alkoholin kulutus sekä hoidon herpaantuminen.
Kansanterveyslaitoksen tuoreen laskelman mukaan sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden väheneminen kolmen vuosikymmenen aikana on pelastanut vuoteen 2006 mennessä kaikkiaan neljännesmiljoonan suomalaisen hengen. Heistä 126 000 on 35–64-vuotiaita työikäisiä ja 117 000 65 – 74-vuotiaita eläkeläisiä.
– Laskelma muistuttaa, että terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy ovat ylivoimaisesti tehokkaimmat tavat edistää väestön terveyttä ja lisätä terveitä elinvuosia, Puska toteaa.
Kansanterveyslaitos on äskettäin julkaissut verkkosivuillaan Finriski-laskurin, jolla kuka tahansa voi laskea riskinsä sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen. Lähtötiedoiksi tarvitaan verenpaine- ja kolesteroliarvot. (Finfood)
Hauduttamalla saa keveitä ja meheviä ruokia
22.09.2008 10:44
Keveistä aineksista valmistettu ruoka voi eri ruuanvalmistusmenetelmistä riippuen sisältää hyvin eri määrän kaloreita. Kypsennysvaiheessa lisätty loraus kasviöljyä ja nokare rasvaa korottaa annoksen energiapitoisuutta merkittävästi.
Pannulla paistamisessa yleisesti käytettävä leivontamargariini 80 % sekä voi sisältävät energiaa noin 107 kcal/15 g (ruokalusikallinen). Ruokalusikallinen (15 g) rypsiöljyä tuottaa ruokaan yli 130 kilokaloria.
Vaikka ruuanvalmistuksessa käytettävän rasvan määrään kannattaa kiinnittää huomiota, ei rasvasta tule kokonaan luopua. Kun ruokaan lisätään juoksevia kasvirasvoja, saa elimistö niistä tarvitsemiaan välttämättömiä rasvahappoja linolihappoa ja alfalinoleenihappoa, joita keho ei itse pysty tuottamaan.
Paistopussit sopivat myös kalalle
Kuha, siika ja muikku kannattaa pannulla paiston sijaan kypsentää höyrykattilassa tai keittää valkoviinissä tai kalaliemessä. Jos kala paistetaan, valitaan paistamiseen pinnoitettu pannu, jolla rasvalisää ei välttämättä tarvita.
Hyvä, keveä ja mehevä kala-annos saadaan myös folio-, ruuanvalmistuspaperi- tai leivinpaperikäärössä uunissa tai höyrykattilassa kypsentäen. Myös paistopussissa kypsentäminen sopii kalalle. Käärö tai pussi estää kosteuden haihtumisen ja ruoka säilyy mehevänä ilman rasvalisää. Kalan kanssa samassa käärössä voidaan kypsentää raastettuja juureksia lisäkkeeksi.
Silakkarullat voidaan kypsentää uunissa reilusti tillillä maustetussa valkoviini-kalaliemiseoksessa.
Kasviksille sopii höyrytys
Kasvikset voidaan höyryttää kypsäksi höyrykattilassa, kypsentää vesitilkassa mikroaaltouunissa tai kalan tapaan folio-, ruuanvalmistuspaperi- tai leivinpaperikäärössä. Sienet höyrytetään pinnoitetulla pannulla ilman rasvalisää, joka härskiintyisi kotipakastimessa sieniä nopeammin muutamassa kuukaudessa.
Syyssadon punajuuret hyödynnetään jauhelihaa ja punajuurta sisältävissä Lindströmin pihveissä. Pihvit kypsyvät täysin ilman rasvalisää varttitunnissa leivinpaperilla vuoratulla uunipellillä 225-asteisessa uunissa. Samaan tapaan valmistuvat myös kasvis- ja kalapihvit.
Tomaattikastike keventää lihan
Haudutus uunissa kannella varustetussa padassa on suositeltava tapa valmistaa pitkän kypsennysajan vaativa liha ruuaksi. Kun pataan lisätään vettä, lihalientä tai tomaattimurskaa, ei rasvalisäystä tarvita.
Jauhelihapyörykät voidaan pannulla rasvassa paistamisen sijaan kypsentää sellaisenaan uunissa leivinpaperilla vuoratulla uunipellillä tai vaihtoehtoisesti keittää kypsäksi valkosipulilla ja yrteillä maustetussa tomaattikastikkeessa tai lihaliemessä. (Finfood)
Kiinalaista maitojauhetta ei tuoda Suomeen
18.09.2008 13:19 (Päivitetty 18.09.2008 15:39)
Saastunut maitojauheskandaali laajenee Kiinassa muihinkin meijerituotteisiin. Evira vakuuttaa, että Kiinasta ei saa tuoda maitoa eikä maitotuotteita EU:n alueelle. Kielto koskee myös äidinmaidonkorvikkeita.
Kiinassa viranomaiset ovat löytäneet terveydelle vaarallista melamiinia nyt myös maidosta, jäätelöstä ja jogurtista. Aiemmin melamiinia oli löydetty vain maitojauheesta. Uudet löydökset tehtiin Hongkongissa.
Kiinassa jo neljä ihmistä on kuollut juotuaan melamiinia sisältävästä maitojauheesta tehtyä juomaa. Lisäksi yli 6 000 lasta on sairastunut. Skandaaliin on sekaantunut useita meijeriyrityksiä.
EU:n suojapäätös kieltää, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, kaikkien eläimistä saatavien elintarvikkeiden ja rehujen tuonnin unionin alueelle. Syynä ovat jäämävalvonnassa havaitut puutteet. Kiinalaisia maitoalan laitoksia ei ole EU:n hyväksymien tuotantolaitosten listalla. (Finfood-STT-Reuters)
Vuoden makkara ensi kertaa suuresta lihatalosta
17.09.2008 14:44
Akateeminen Kiuas-Seura valitsi vuoden 2008 parhaaksi kotimaiseksi makkaraksi Atrian valmistaman Raakamakkaran.
- Sen kiinteä ja mehukas massa antoi hyvän suutuntuman, jonka täydensi onnistunut mausteseos. Jälkimaku jää suuhun pyörähtelemään mukavasti, toteaa seuran puheenjohtaja Jyri Jämsä.
Kakkossijan jakoivat 93 pisteellä Tilasteurastamo Ikosen Pippurigrillimakkara ja Kivikylän Kotipalvaamon Bratwursti. Maistelukauden aikana arvoitiin kaikenkaikkiaan 159 koti- ja ulkomaista makkaraa, joista 91 oli Suomessa valmistettuja uutuuksia.
Akateeminen Kiuas-Seura r.y. on vuonna 1991 perustettu rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on makkaroiden aistinvaraisen arvioinnin edistäminen. Seura on riippumaton ja toimii kuluttajanäkökulmasta. Seura valitsi parhaan uutuusmakkaran nyt yhdeksättä kertaa. (Finfood)
Sairaudesta toipuminen vaatii hyvää ravitsemusta
15.09.2008 11:48
Kuopion yliopiston rehtorin Matti Uusituvan mukaan nykylääketieteessä potilasta hoidetaan valitettavan usein pelkästään lääkkeillä ja ”kylmällä” teknologialla. Ravitsemuksen merkitys unohdetaan usein, siitä huolimatta, että yksilöllinen, potilaslähtöinen ravitsemushoito edistäisi potilaan toipumista ja säästäisi merkittävästi terveydenhuollon kustannuksia.
Vajaaravitsemuksesta kärsiviä sairaalapotilaita koettelevat moninaiset komplikaatiot, infektiot ja hitaasti paranevat leikkaushaavat. Tämän seurauksena kuolleisuus ja hoitopäivät lisääntyvät, Uusitupa toteaa.
Hän puhui aiheesta Turussa Ravitsemushoidon strategiaseminaarissa elokuussa, joka keräsi kuulijoikseen lähes parisataa terveydenhuollon ja ravitsemusalan ammattilaista.
Hoito voi epäonnistua aliravitsemuksen vuoksi
Jos perusasiat eivät ole kunnossa, potilaalle voi käydä huonosti.
Hyvän ravitsemushoidon pohjalle rakennetaan kaikki modernit hoitomenetelmät, kuten sädehoito. Hyvä ravitsemustila edistää myös leikkauksista toipumista. Tästä huolimatta sairauskertomuksissa ei ole useinkaan millään tavalla kommentoitu esimerkiksi potilaan painoa, Uusitupa puuskahtaa, ja ottaa esimerkin omalta uraltaan.
Vastaanotolleni lähetettiin kerran potilas, jonka sairauskertomuksessa luki: ”Potilas painaa 140 kiloa, mutta silmälääkärin mukaan enemmän.” Todellisuudessa vaaka värähti 240 kiloon. Täytyy sanoa, että silmälääkärillä oli silmää.
Jos ei tiedetä henkilön painonkehitystä, mennään aivan sumussa. Syötettävät potilaat ovat kehnoimmassa jamassa, heillä ravintoaineiden saanti jää usein riittämättömäksi, lisäsi samassa seminaarissa puhunut yliopettaja, koulutuspäällikkö Enni Mertanen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.
Dieetit ovat ajanhukkaa
Huono ravitsemustila heikentää vastustuskykyä, mikä voi olla erityisesti syöpäpotilaille kohtalokasta. Sen sijaan hyvä ravitsemustila parantaa mahdollisuuksia selviytyä rankoista hoidoista.
Uusitupa painottaa, että hyvän ravitsemustilan voi saavuttaa syömällä monipuolisesti ja pitämällä energiansaannin ja –kulutuksen tasapainossa.
Ihmedieetit eivät tuo tulosta pitkällä tähtäimellä ja saattavat olla jopa terveydelle haitallisia.
Merkittäviä kansansairauksiamme ovat sydän- ja verisuonitaudit, syöpäsairaudet, lihavuus ja kakkostyypin diabetes, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveysongelmat ja muistihäiriöt.
Ravitsemuksella on merkitystä myös muistisairauksien ennaltaehkäisyssä. Monipuolinen ruokavalio, valtimotautien riskitekijöiden tehokas hoito ja säännöllinen liikunta hidastavat rappeuttavien aivosairauksien kehittymistä. (Finfood)
Liikunnalla menetetty kilo tuo enemmän terveyttä kuin laihduttamalla menetetty
10.09.2008 15:31 (Päivitetty 11.09.2008 10:48)
Ravitsemustieteen dosentti Mikael Fogelholm Suomen Akatemiasta totesi puheenvuorossaan HK Ruokatalon hyvinvointiseminaarissa, että sekä liikuntaan että ravintoon kannattaa satsata. Eri sairauksien riskejä arvioitaessa liikunnan ja ravitsemuksen painotukset vaihtelevat.
Fogelholm totesi, että vaikka kilojen karistaminen on helpompaa laihdutusruokavaliolla kuin liikuntaa lisäämällä, tuo liikunnalla menetetty kilo enemmän terveyttä kuin laihduttamalla menetetty. Se tuo muita myönteisiä tuloksia, joista tutkimuksissa on mitattu muun muassa parempi kestävyyskunto.
- Terveyden kannalta yksi liikunnalla laihdutettu kilo vastaa kahta ruokavalion avulla menetettyä kiloa, Fogelholm totesi.
Lihavuudella ja toisaalta ravitsemuksella ja fyysisellä aktiivisuudella on myös toisistaan riippumattomia vaikutuksia syövän, tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien sairastuvuusriskiin sekä ja tuki- ja liikuntaelinten toimintaan ja terveyteen.
Ruokapyramidia voisi remontoida
Fogelholm pohdiskeli myös sitä, tuoko nykyinen ruokapyramidi riittävän hyvin esille parhaan tietämyksen, mitä ravitsemuksesta nykyisin on. Hän aprikoi, pitäisikö vihannesten ja hedelmien muodostaa ruokavaliomme perusta.
Myös viljavalmisteiden välillä on eroja; osalla tuotteista on terveydelle myönteinen vaikutus, kun taas joillakin on jopa huono vaikutus. Ruokapyramidissa pitäisi myös eritellä toisistaan terveyden kannalta tärkeät ravintorasvat ja haitallinen sokeri.
Hyvä kunto edustaa myös sydän- ja verisuonitautien kuolleisuusriskiä tarkastelleissa tutkimuksissa vahvimmin vähentynyttä kuolleisuutta. Hyvän kolesterolin suhde kokonaiskolesteroliin selittää osan tästä.
Fogelholm pohdiskeli erilaatuisten kolesterolien suhteita toisiinsa ja etenkin sitä, onko väestötutkimuksissa näkyvä hyvä kehitys vain sen ansiota, että tyydyttyneen rasvan käyttö on tarkastelujaksolla pienentynyt. Entä jos tyydyttymättömien rasvojen käyttö ei olisi samaan aikaan lisääntynyt huimasti?
Fogelholm muistutti, että samaan aikaan kun käytetyn rasvan laatu muuttui, myös kasvikunnan tuotteiden käyttö lisääntyi. Hänen mukaansa tämä muutos on ainakin yhtä merkittävä tekijä kuin muutokset rasvan laadussa.
Sydän- ja verisuonitautien kuolleisuusriskiä ruokavalion terveellisyyden nousu vähentää 30 prosenttia. Sen sijaan sekä liikunta- että ravintosuositusten toteutuminen vähensi esityksessä siteeratussa tutkimuksessa riskiä 50 prosentilla.
Kasviksilla diabetesta vastaan
Lihavuuden kasvattamaa riskiä sairastua diabetekseen ei Fogelholmin mukaan voi kompensoida pelkästään liikunnan ja ravinnon avulla. Kuitenkin ruokavaliota kannattaa tarkkailla, sillä siinä voi olla riskiä lisääviä tekijöitä. Esimerkiksi oikeista lähteistä saadut hiilihydraatit pienentävät riskiä.
Fogelholm totesi myös, että mitä enemmän syö hedelmiä ja vihanneksia, sitä pienempi on riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Erityyppisillä liikuntaharjoituksilla on erilainen vaikutus insuliiniherkkyyteen, joten liikunnan hyödyllisyydestä diabetesriskin ehkäisyssä ei voi sanoa mitään yleispätevää.
World Cancer Research Fundin viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan ruuan syöpää ehkäisevästä vaikutuksesta ei ole näyttöä. Liikunnan on sen sijaan osoitettu suojaavan paksusuolensyövältä. Myös liikunnan rintasyövältä suojaavasta vaikutuksesta on melko vahvaa näyttöä.
Tuki- ja liikuntaelinten toiminnan ja terveyden suhteen Fogelholmilla oli yksi näppisääntö: syömällä tasapaino ei parane. Luun massaa ja rakennetta parantavia liikuntalajeja ovat ne, joissa on kovia, suunnaltaan vaihtelevia iskuja. Esimerkkeinä mainittiin squash, sulkapallo, aerobic ja tanssi. Ne parantavat myös lihaskuntoa ja tasapainoa.
Fogelholmin ydinviesti on, että liikunta, ravitsemus ja psykososiaalinen hyvinvointi muodostavat kokonaisuuden. Sen osa-alueista kuten ystävyydestä, nautinnoista ja elämyksistä ammennetaan hyvinvointia. (Finfood)
Maailman suurin Reilun kaupan kahvitauko lokakuussa
10.09.2008 15:30
Reilun kaupan edistämisyhdistys haastaa suomalaiset nauttimaan maailman suurimman Reilun kaupan kahvitauon tiistaina 21. lokakuuta kello 14 – 15.
Kahvitempaus käynnistää Reilun kaupan viikon. Tavoitteena on rikkoa Yhdysvalloissa keväällä tehty maailmanennätys 12 158 taukoilijaa kokoamalla ainakin 50 000 suomalaista työpaikoilla, kodeissa, ruokaloissa ja kahviloissa Reilu kauppa -sertifioidun kahvikupillisen äärelle. Tapahtuman suojelijana ja valvojana toimii hallitusneuvos Aulis Gerlander.
Mukana on yhdistyksen mukaan jo useita järjestöjä, seurakuntia, yrityksiä ja muita aktiiveja. (Finfood)
Maito, kahvi ja tee ovat hyviä hampaille
29.08.2008 12:17
Juomissa voi olla kahdenlaisia hampaille haitallisia aineita. Ensinnäkin sokerit ovat suun mikrobien ravintoa. Nämä hammaspeikoiksikin nimitetyt bakteerit tekevät hampaisiin reikiä. Lisäksi hapot kuten sitruuna-, fosfori-, viini-, etikka- ja omenahappo liuottavat hampaiden kiillettä ja ohentavat sitä. Happaman juoman lipittely altistaa hampaat jatkuvalle happohyökkäykselle, ja hampaaseen voi happojen vaikutuksesta syntyä eroosiovaurio.
Hampaiden kannalta hyviä juomia ovat piimä ja vesi sekä ilman sokeria nautittu kahvi ja tee. Piimän maitohappo, kahvin parkkihappo tai kivennäisvesien hiilihapot eivät kuluta hampaita.
- Maito on hyvä juomavalinta hampaiden kannalta, koska maito neutraloi suun happamuutta. Maidossa on hampaiden tarvitsemia ravintoaineita ja sitä juodaan yleensä aterian yhteydessä. Maidon pH on 6,7 eli se on happamuudeltaan neutraali. Se ei sisällä hampaiden kannalta vahingollisia happoja. Maidon sokeri eli laktoosi aiheuttaa happohyökkäyksen, mutta maidon muut ravintoaineet kompensoivat vaikutuksen, Maito ja Terveys ry:n ravitsemusasiantuntija Taina Luova listaa.
Maidon ravintoaineet - erityisesti kalsium, fosfori ja proteiini - suojaavat ja korjaavat hampaita sokerin aiheuttamalta happohyökkäykseltä. Kun näitä ravintoaineita on hampaiden pinnalla ja syljessä, ne kovettavat kiillettä ja estävät sen liukenemista.
Maitoa juodaan yleensä koko lasillinen kerrallaan aterian yhteydessä. Säännölliset ateriat ja tauot niiden välissä ovat hyväksi hampaille. (Finfood)
|
